Olisiko pakurilatte uusi kurkumalatte? No ei mielestäni, sillä kumpikin ovat omassa kategoriassaan herkullisia ja t o d e l l a terveellisiä. Kun pakuri auttaa mm. flunssaa vastaan sekä muutenkin parantamaan kehon immuniteettiä, niin kurkuma taas mm. alentaa kehon tulehdustilaa, auttaa nivelvaivoihin ja kipuihin. Toisaalta myös kurkuma on loistava flunssan puolustaja ja on muutenkin antioksidanttirikas maustekasvi.

Pakuri:

Pakuri on uskomaton immuniteettisi puolustaja. Pakuri kuuluu lääkinnällisiin sieniin, joten sillä on kehoa parantavia vaikutuksia. Pakuria usein kutsutaan ”virheellisesti” pakurikääväksi, vaikka todellisuudessa se ei sitä ole. Kirjoitan otteen sieniyhdistyksen lehdestä, jossa oikeaa tietoa pakurista.

”Aluksi lienee paikallaan tarkentaa, että pakuritee eli tikkatee valmistetaan jauhetuista, pinnaltaan mustasta pakurikasvannaisesta, jota usein virheellisesti nimitetään pakurikääväksi. Pakurikasvannainen on osa koivun solukkoa, eikä suinkaan pakurikääpää, joka puolestaan on mm. koivun kuoren alla piilossa kasvava lahottajasieni. Näin tee siis keitetään koivun osasta, eikä sienestä.”

Käytin tässä latessa, Foodinin pikapakuria, joka on kuin pikakahvi. Pikapakuri on jo valmiiksi uutettu ja kuivattu jauhemaiseen muotoon, jonka voit lisätä kuppiin, kuuman veden sekaan, jonne se liukenee heti.

”Pakuri on vertaansa vailla oleva antioksidantti. Se pesee jopa raakakaakaon tässä suhteessa, jos se on oikein valmistettu. Pakuri sisältää polysakkarideja, jotka säätelevät elimistön immuunijärjestelmän toimintaa vahvistaen sitä. Pakuri on voimakas adaptogeeni, joka kansankielellä ilmaistuna tarkoittaa yrttiä, joka tasapainottaa elimistömme toimintaa ilman haittavaikutuksia. 

Pakuri on toisinaan hyvinkin vaikeissa ilmastollisissa olosuhteissa kasvava lahottajakääpä, jota on jo tuhansien vuosien ajan käytetty kansan keskuudessa erityisesti Venäjällä ja Kiinassa. Pakuriin on tiivistynyt erityisen runsaasti polysakkarideja, antioksidantteja, flavonoideja, mineraaleja, entsyymeitä ja hivenaineita, jotka suojaavat sitä ja mahdollistavat sen kasvun erittäin vaikeissa ja ankarissakin ilmastollisissa kasvuolosuhteissa.” Lähde: http://luontainenterveys.fi/index.php/tuotteet/pakurikaapa/

Huom!

Pakuria ei saa käyttää samanaikaisesti antibioottien, penisiliinin ja suonensisäisen glukoosin kanssa. Ei suositella sieniallergiselle.

Pakurilatte:

  • kupillisen verran kauramaitoa, tai mitä tahansa kasvimaito
  • 1 tl pikapakuria

Kiehauta kasvimaito kattilassa. Kaada kiehautetun maidon sekaan pikapakuri ja lisää maito joko frenchpressiin, jossa voit vaahdottaa laten, tai vaahdota pakurilatte sauvasekoittimella kattilassa.

Voit halutessasi muokata latesta toisenlaisen, lisäämällä kiehautetun maidon sekaan esimerkiksi herkullista gheetä, tai vaihtoehtoisesti vegaaniseen versioon MCT-öljyä sekä hermostoa ja stressiä rauhoittavaa ashwagandhaa sekä antioksidanttirikasta ceyloninkanelia.

Tiesitkö?

Eniten käytetty kassiakaneli sisältää maksaa kuormittavaa kumariinia, jota ceylonin kanelissa on huomattavasti vähemmän, kuin kassiakanelissa. Siksi suositellaan ceylonin kanelin käyttöä, kassiakanelin sijaan.

Syksyä vasten lisään aina tulehdustilaa alentavia, immuniteettiä kohottavia ja kehon jaksamista lisääviä yrttejä ja lääkinnällisiä sieniä. Kylmä ja pimeä kausi saattaa olla keholle haastavaa aikaa, ja energiatasot joskus laahaavat, joten yrtit ja lääkinnälliset sienet – varsinkin keväällä ja kesällä kerätyt, kuivatut ja pakastetut villiyrtit – ovat tärkeässä roolissa kehon hyvinvoinnin ja jaksamisen lisäämisessä.

”Pakurikäävän hiilenmustaa kasvannaista, pakuria, on koivujen kyljistä vanhastaan jauhettu teeainekseksi varsinkin Venäjällä ja Siperiassa. Käyttö lienee tuhansia vuosia vanhaa. Pakuriuutetta on nautittu päivittäin yleiskunnon kohennukseen, mutta myös lääkinnällisesti syövän ehkäisyyn ja hoitoon sekä vatsahaavaan, tuberkuloosiin ja diabeteksen hoitoon. Nyttemmin on kokeellisestikin osoitettu, että eräs pakurista eristetty yhdiste todella ehkäisee syöpäsolujen kasvua. Pakurin vaikuttavista ainesosista onkin julkaistu toista tuhatta tieteellistä artikkelia viime vuosikymmeninä.” Lähde: Sienimetsästä markkinoille –  Von Bonsdorff Tea, Hopsu-Neuvonen Arja, Huhtinen Seppo, Korhonen Jarkko, Kosonen Lasse, Moisio Simo, Palmén Jorma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *