Rakastan lukea kirjoja ravinnosta, ihmisen kehosta sekä henkisestä hyvinvoinnista. Kokonaisvaltaisuus on minun juttuni. Olen hyvin kiinnostunut tietämään, miksi kehomme reagoi eri ruoka-aineisiin, miten reagoi, miten kehomme toimii ja olen kiinnostunut kehittämään sitä tärkeintä asiaa, nimittäin henkistä/mentaalista hyvinvointia. Voit syödä maailman terveellisimmin, mutta jos stressaat jatkuvasti siitä mitä ja miten syöt – olet aivan hakoteillä. Stressaantunut mieli ja kiireinen elämänlaatu sairastuttavat kehoamme. Se vaikuttaa hormoneihin, joka taas vaikuttaa stressihormoni kortisolitasoihin, joka vaikuttaa kehon hyvinvointiin huonolla tavalla. Epäterveellinen ruoka taas vaikuttaa hormoneihin, suolistoon, aivoihin ja kaikkiin tasoihin, sekoittaen kehomme moniin toimintoihin jollain tapaa.

Minua kiinnostaa miksi nykyään kärsimme niin monista sairauksista, niin isoista kuin pienistäkin. Miksi ruokamme on niin epäterveellistä, mitä ne sisältävät ja mitä ne aiheuttavat meille. Miten ravinnerikas ja puhdas ruoka vaikuttaa kehoomme parantavasti ja mitä se tekee solutasoille asti. Haluan tietää mahdollisimman paljon. En edelleenkään usko pelkkiin lääkkeisiin ja että ne olisivat yksi ja ainoa ratkaisu. En usko täysin siihenkään, että tarvitsee tosipaikan tullen kieltäytyä tärkeistä hoidoista. Uskon kumpaankin ja siihen, että ne voivat kävellä käsi kädessä sulassa sovussa. Kun elät terveellisesti, voit paremmin. Se on silloin hyvin yksinkertainen asia. Mutta monesta yksinkertaisesta asiasta on tehty kovin monimutkaista. Ravinnerikas ruoka voi olla ennaltaehkäisevää ja jos innostut ottamaan asioista selvää, huomaat, miten paljon vaikutuksia ravinnolla oikein onkaan.

Olen lukenut kirjoja ravinnosta, missä käsitellään vitamiineista, hivenaineisiin, aina rasvahappoihin ja mitkä niiden vaikutukset ovat. Olen lukenut kirjoja suolistosta, aivoihin ja aina hormonitoimintaan – sillä niin kuin sanoin, kokonaisvaltaisuus kutsuu minua. Siksi myös villivihannekset kiehtovat. Ei pelkästään siksi, että niiden kerääminen on todella lähellä sydäntäni, vaan siksi, että minua kiinnostaa oppia, mitä ne tekevät keholle. Minua kiinnostaa tietää, miten ravinnerikkaita ne oikein ovatkaan. Enkä voi, enkä tule koskaan lopettamaan niiden kehumista ja miksi ylipäätänsä tulisinkaan? Olemme olleet osa luontoa ja sen tarjontaa, koko historiamme ajan ja nyt olisikin jo korkea aika löytää takaisin juurillemme – pienin, mutta varmoin askelin. 🙂

Henkinen hyvinvointi ravinnon takana, on kuitenkin avainsana. Se tukee kaikkea tekemääsi, se parantaa elämänlaatua, ja auttaa juuri niissä vaikeimmissa hetkissä. Silloin, kun on haasteita ja on apuvälineitä niihin hetkiin, on ne haasteetkin edes hitusen helpompia ja ne osaa käsitellä eri tavoin pois. Tämä tietenkin omakohtaista ja minulle hyvät apuvälineet ovat luottoratkaisu!!!! 🙂

Olen lukenut kirjaa hormonitoiminnasta, nimeltään Hyvän olon Hormonidietti. Kirjan on kirjoittanut Kaisa Jaakkola, joka on on valmistunut tietojohtamisen diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2007. Hän toimii ravintovalmentajana ja omistaa miehensä kanssa Optimal Performance Oy -hyvinvointivalmennusyrityksen. Lähde: Wikipedia

Kirjassa on mielenkiintoista ja kokonaisvaltaista tietoa kehosta, mutta siinä käsitellään paljon myös hormonitoimintaa, mikä on varsin kiehtovaa. Kirjassa annetaan myös apua liikuntaan, sekä ruokavalioon, joten jos juuri sinä olet kiinnostunut ruokaremontista, niin lukaiseppa. Minua kiinnostaa mennä pintaa syvemmälle ja oppia ihmisen kehosta enemmänkin. Omaan ruokavalioon olen vuosien aikana tehnyt niin perustavanlaatuisen remontin, että muutoksia siihen ei nyt suoranaisesti tarvita. Lähinnä se muuttuu fiiliksen mukana mielenkiintoisemmaksi koko ajan. 🙂

Kirjassa oli hyviä kysymyksiä suolistoon liittyen, jotka halusin teille lukijoilleni jakaa, jos vaikka teillekin nousisi ajatuksia omaan kehoon. Alla ote kirjasta ja kysymyksistä, jonka kopioin alle, hiukan omilla lisäyksillä kysymysten jälkeiseen tekstiin sulkeisiin:

”Neurologi David Perlmutterin Brain Maker -kirjassa (2015) on kysely, jonka avulla voit kartoittaa mahdollista suolistobakteerien epätasapainoa. Se kuuluu näin (vastaa kysymyksiin kyllä tai ei):

  1. Käyttikö äitisi antibiootteja, kun hän odotti sinua?
  2. Käyttikö äitisi kortisonia sisältäviä lääkkeitä?
  3. Oletko syntynyt sektiolla?
  4. Imettikö äitisi sinua alle kuukauden ajan?
  5. Oliko sinulla lapsena usein korva- ja/tai kurkkuinfektioita?
  6. Oliko sinulla lapsena putkitetut korvat?
  7. Leikattiinko sinulta lapsena nielurista?
  8. Oletko käyttänyt koskaan kortisonilääkkeitä pidempään kuin viikon ajan, mukaan lukien kortisonia sisältävät nenäsumutteet tai hengitettäviä lääkkeitä (”astmapiippu”)?
  9. Oletko käyttänyt / käytätkö antibiootteja ainakin kerran joka toinen tai joka kolmas vuosi?
  10. Käytätkö happosalpaajia (närästykseen tai refluksiin)?
  11. Oletko gluteenille yliherkkä?
  12. Onko sinulla ruoka-aineallergioita?
  13. Oletko herkistynyt päivittäistuotteissa käytettäville kemikaaleille?
  14. Onko sinulla diagnisoitu autoimmuunisairaus?
  15. Onko sinulla kakkostyypin diabetes?
  16. Onko sinulla enemmän kuin 10 kiloa ylipainoia?
  17. Kärsitkö ärtyvän suolen oireyhtymästä?
  18. Onko sinulla vatsa löysällä tai ripuloitko ainakin kerran kuussa?
  19. Tarvitko laksatiivseja (ulostuslääkkeitä) ainakin kerran kuussa?
  20. Oletko masentunut?

Mitä enemmän kyllä- vastauksia, sitä varmemmin sinun kannattaa ottaa aikaa vatsasi hoitamiseen – etenkin jos et ole esimerkiksi antibioottikuurien jälkeen käyttänyt probioottivalmisteita, ruokavaliosi ei ole ihan kunnossa. Kysely ei suoraan kerro, onko bakteeritasapainosi pielessä, mutta se voi antaa osviittaa siitä, että masu kaipaa hellää huomiotasi. Bakteeritasapainoa huonontavat muun muuassa liilallinen sokerin ja synteettisen makeutusainedien, valkaistun viljan kuten vaalean leivän, leivonnaisten ja muiden viljatuotteiden syöminen, stressi ja yliherkkyyksiä aiheuttavat ruoka-aineet, joista yleisempiä ovat gluteeniviljat, soijat ja maitotuotteet.

Myös lääkkeiden käyttö, stressi, e-pillerit ja hormonikorvaushoito vinouttavat suoliston bakteeritasapainoa. Antibioottikuurit voivat tuntua suoliston kärsimyksenä vielä vuosien jälkeen. Antibiootit pyyhkivät suolistosta sekä huonot että hyvät bakteerit. Kuurin päätyttyä bakteerinkannan normalisoituminen voi viedä jopa vuosia, jos lääkekuurin aikana ei ole käytetty probioottivalmisteita eikä päivittäinen ruokavalio, eli paljon tuoreruokaa, (kasvikset, marjat, hedelmät), kuituja sisältävää, (pähkinät, siemenet, kasvikset, marjat ja hedelmät), lisä – ja säilöntäaineeton tue hyvän bakteerikannan muodostumista. Probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka vaikuttavat positiivisesti suoliston bakteerikantaan. Niiden käyttö antibioottikuurin aikana (erillään antibioottiannoksesta, eli noin 90 min lääkkeenoton jälkeen) ja sen jälkeen auttaa rakentamaan takaisin hyvää bakteerikantaa. ”

En tiedän sinusta, mutta minusta kysymykset ovat erinomaisia ja siitä saa hiukan kokonaiskuvaa omasta tilanteestaan. Voisin myöhemmin kirjoittaa enempi ja informatiivisempaa tietoa maitohappobakteereista. Miksi niitä olisi syytä ottaa, sillä ne eivät ole vain pillereitä purkissa, vaan ovat kuin rikas multa maaperässä, joka antaa hyvän kasvupohjan kasveille, jotka näin ollen rikastuttavat taas maaperää entisestään. Maitohappobakteereilla on eroavaisuuksia, joten olisi syytä lähteä AINAKIN siitä, että ei osta pastöroituja maitohappovalmisteita. Se on kuin ostaisi valmiiksi keitettyjä marjoja pussissa. Niissä kun ovat kaikki ravinteet kadonneet.

Hyvänä esimerkkinä yksi ihan hyvälaatuinen maitohappobakeeri Enzymedica, jota olen käyttänyt hapattamaan muutamalla kapselilla cashewjogurttia. Sisältää 10 miljardia bakteeria, joka on hyvä määrä ja on toki paljon vahvempiakin olemassa. Myös hapatetusta cashewjogurtista tulossa postausta myöhemmin. Olen hapattanut myös kookosmaitoa, joten periaatteessa sillä ei niin väliä kumpaa käyttää, se kun on täysin makuasia. 🙂 Hapatettuun jogurttiin olen tutustunut ekaa kertaa poikaystäväni kautta jo neljä vuotta sitten, joten ihan uudesta asiasta ei omalla kohdallani ole kyse.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *