.. Niin, että mitä värejä?

Usein kuullaan sanottavan, että lautasella olisi hyvä olla sateenkaaren värejä. Mitä sillä sitten tarkoitetaan?

Sillä tarkoitetaan sitä, että ruoka mitä syöt, olisi hyvä sisältää värejä kaikista sateenkaaren väreistä, mutta ymmärrettävästi kaikkia värejä ei yleensä sinne lautaselle tule laittaneeksi. On kuitenkin hyvä tietää, että mitä värikkäämpää ruokaa suosit, sitä enemmän antioksidantteja, vitamiineja sekä kivennäis – ja hivenaineita ruoka sisältää. Värit juureksissa, vihanneksissa, hedelmissä, yrteissä, tarkoittavat ravinteista. Värit pitävät sisällään niin monimutkaisia ja hienoja ainesosia, että edes tiede ei ole päässyt tutkimaan sitä kaikkea komeutta ja niitä on alettu vasta nykyään tutkimaan enemmän. Silti matkaa on vielä paljon.

Vaalea jäävuorisalaatti ei ole ravinnerikas, vaan sisältää lähinnä vain vettä ja myrkyllisiä torjunta-aineita, joten se ei ole sinulle hinta-laatusuhteeltaan kovin järkevä ostos, eikä kovin ekologinenkaan sen ravinteisiin verrattuna. Se kuluttaa enemmän vettä ja maata, kuin mitä se ihmisille antaa. Muista nyrkkisääntönä se, että mitä tummempi väri, mitä vihreämpi salaatti/yrtti – sitä ravinnerikkaampi se on. Suosi raaka-aineissa enemmän tummia värejä, eli tummanvihreää, tummanpunaista, violettia, oranssia, keltaista yms.

”Kehomme taistelee jatkuvasti vapaiden radikaalien hyökkäystä vastaan (vapaat radikaalit ovat elämälle välttämättömiä atomeja ja molekyylejä. Niiden liiallinen esiintyminen elimistössä voi kuitenkin johtaa soluvaurioihin ja sairauksiin. Vapaiden radikaalien aiheuttamia terveysongelmia voivat olla esimerkiksi: syöpä, sydäninfarkti, aivoverenkierohäiriö.” Lähde: http://www.antioksidantit.com/vapaat-radikaalit/

Vapaita radikaaleja vastaan voi taistella monipuolisella ja värikkäällä ruoalla (yrtit, mausteet, vihannekset, hedelmät, marjat, kasvikset, juurekset), jotka sisältävät keholle terveellisiä antioksidantteja, vitamiineja sekä kivennäis – ja hivenaineita – sekä niin monia muita ainesosia.

Pääsin elokuussa kaverin pihamaalle keräämään tuoreita vihanneksia, juureksia ja yrttejä. Hihkuin onnesta, sillä näissä todella maistuivat kaikki maut ja ravinteet. Maut olivat monta kertaa vahvempia, kuin tuotteet mitä kaupasta tulee ostaneeksi.

Kehomme ja solumme tarvitsevat suojakseen suojaravinteita eli vitamiineja, mineraaleja ja rasvahappoja. Usein huollamme ensi sijassa materiaa, ajovälineitä sekä asioita, mitkä eivät ole kehomme. Onneksi ajatusmaailma kehon tärkeydestä ja sitä kautta ravinteista on yleistymässä. Jos kaikki ymmärtäisimme sen, miksi esimerkiksi mustikka on terveellinen, alkaisimme enemmän ymmärtämään kokonaiskuvaa ja sitä, että mustikka pitää sisällään tuhansia eri ainesosia, jotka vaikuttavat niin moneen. Mustikka on hyvin ravinnerikas, josta erityisesti aivomme pitävät ja mustikka huoltaakin aivojamme.

Suomen puhtaassa luonnossa kasvava mustikka sisältää antioksidanttia antosyaania (mustikan sininen väri kertoo antosyaanista), joka auttaa aivoihin. Aivomme sekä silmämme rakastavat mustikkaa ja sen ravinteita.

Antosyaanivärien positiivisia terveysvaikutuksia tutkitaan nykyään useissa tutkimuslaitoksissa. Esim. Helsingin yliopiston Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksella selvitetään, onko antosyaaneista sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisijäksi.

”Kun taas esimerkiksi villinä kasvavan puolukan on todettu hillitsevän tulehdusta. Tutkimuksissa karpalo-puolukkamehun on todettu ennaltaehkäisevän virtsatieinfektioilta. Puolukka sisältää proantosyanidiinia, joka suojelee virtsatietulehduksilta. Sitä on puolukassa jopa enemmän kuin karpalossa.” – Lähde: Piippo Sinikka, Suomalaiset marjat kaikki metsän ja puutarhan lajit – kirja

”Marjojen säännöllinen nauttiminen on yksi edullisimmista keinoista tukea solupuolustustamme. Marjat sisältävät paljon polyfenoleja, kuten flavonoideja, fenolihappoja ja tanniineja. Flavonoidit ovat kasviantioksidanttien ryhmä, joita on löydettu noin 4000-6000.” – Lähde: Piippo Sinikka, Suomalaiset marjat kaikki metsän ja puutarhan lajit – kirja

Mieti, jos päivittäiseen ruokavalioosi yhdistäisi vielä väriä pursuavat kasvikset, juurekset, mausteyrtit, luonnoyrtit ja hedelmät – voisin taata, että voisit vieläkin paremmin. Sillä niistä jokaisella ruoka-aineella on omat ainesosansa, mitkä auttavat omalla tavallaan kehossa.

Esimerkiksi:

Porkkana on täynnä Beeta-karoteenia.

Ihmisen elimistössä Beeta-karoteeni muuntuu A-vitamiiniksi. A-vitamiini  auttaa esimerkiksi näköön, ihon pysymisenä terveenä sekä rauta-aineenvaihduntaan.

Punajuuresta löydät A-, E-, C- ja B-vitamiineja. Punajuuri sisältää myös folaattia, jota me suomalaiset saamme ruokavaliostamme aivan liian vähän. Folaatilla, niin kuin monella muullakin kivennäis- ja hivenaineella on tärkeä tehtävänsä, nimittäin tämä ainesoa vaikuttaa punasoluihin ja niiden uusiutumiseen sekä auttaa aineevaihduntaan.

Ihana herkullinen punajuuri-yrttirisotto. <3

Tummanvihreä lehtikaali sisältää paljon kivennäis– ja hivenaineita, kuten:

  • C-vitamiinia
  • B2-vitamiinia
  • K-vitamiinia
  • Karotenoideja
  • Kaliumia

Tiestikö, että esimerkiksi lehtikaalin energiasisällöstä lähes 40 prosenttia on proteiinia.

Ihanat ja aromikkaat yrtit, ovat oiva tapa maustaa ruoka, mutta niillä on myös tulehduksia, erilaisia sairauksia, vastustuskykyä, aineevaihduntaa sekä niin monia muita kehoa parantavia ominaisuuksia.

Kuvassa vasemmalla oleva isoa persiljakimppu auttaa myös omalla ihanalla tavallaan, nimittäin sen uskotaan auttavan reuman hoidossa, virtsatievaivoissa sekä kuukautiskivuissa ja ilmavaivoissa. Ulkoisesti sitä on käytetty mustelmien ja ruhjeiden hoidossa.

Oikealla komeileva mintun uskotaan auttavan ilmavaivoihin, parantavan haavoja sekä rauhoittavan hermostoa.

Mäkimeiramin, eli oreganon uskotaan vahvistavan vatsaa, lisäävän ruokahalua ja parantavan ruoansulatusta. Oreganon uskotaan vilkastuttavan aineenvaihduntaa ja alentavan veren glukoositasoja.

Ote Sinikka Piipon kirjasta Elinvoimaa mausteista:

”Ravintomme on aivan liian usein pitkälle jalostettua, jolloin siitä puuttuvat terveyttä ylläpitävät ainesosat. Nykytiede on löytänyt erilaisia tärkeitä ravintoaineita ja todentanut myös monia mausteiden terveysvaikutuksia. Mausteet tarjoavat terveellisen lisän ruokaan ilman ylimääräistä rasvaa, suolaa ja sokeria. Mausteet auttavat elimistöämme suojelemaan meitä elinympäristömme ja elintapojemme kuluttavuudelta sekä ikääntymisen vaikutuksilta.

Skandinaviassa mausteita käytetään vähän – ja kroonisia rappeutumistauteja kuten Alzheimerin tautia, syöpää, diapetesta ja sydän- ja verisuonitauteja on paljon. Monien mausteiden antioksidanttisuus on korkeampi kuin millään muulla ruoka-aineella, joten niiden vaikutus tulehdusperäisiin sairauksiin, joihin suurin osa sairauksista kuuluu, on hyvin suuri. Mausteissa on valtava kirjo positiivisesti jaksamiseemme vaikuttavia antioksidanttisia ainesosia.”

Ihana kimppu jo isoksi kasvanutta minttua ja mäkimeiramia, eli oreganoa.

En voi olla mainitsematta luonnonyrttejä, jotka kuuluvat yhtiin ravinnerikkaimpiin ruokiin, joita hyödynnämme aivan liian vähän. Jokaisella luonnoyrtillä on oma tehtävänsä, jokainen auttaa omalla tavallaan johonkin ja jokaisella on tärkeä paikkansa ekosysteemissä.

Tiesitkö tätä?

Siankärsämö sisältää seleeniä, mitä suomalaisessa maaperässä on aivan liian vähän. Anna siankärsämön kasvaa maaperässäsi, sillä se saattaa parantaa maan seleenitasoa ja tällä tavoin myös pihan monimuotoisuutta.

Siankärsämö uskotaan auttavan niin moneen vaivaan, kuten:

  • auttavan aineenvaihduntaan
  • auttavan ruoansulatukseen ja vatsavaivoihin
  • auttavan flunssaan
  • tyrehdyttää verenvuotoa – tämän olen omakohtaisesti huomannut
  • auttavan ötököiden puremiin

Kerää herkullista siankärsämöä keittiöösi, jota voin hyödyntää sellaisenaan, tai kuivattaa.

Syötäviä luonnonyrttejä on Suomen luonnossa vaikka millä mitalla. Alla kuvassa litulaukkaa sekä peltokanankaalia ja peltokanankaalin keltaisia ravinteita pursuavia kukkia. Luonnoyrteillä on monimutkainen ja erittäin tärkeä vaikutus kehoomme. <3

Tiesitkö, että esimerkiksi litulaukkaa on syöty jo vuosituhansien ajan. Toivon, että tästä eteenpäin, vuosituhansien ajan hyödynnettyä villivihannesta löytyisi monien keittiöstä sen sesongin ajan (touko-syyskuu). Se, kun sisältää A-, ja C-vitamiinia sekä litulaukan on uskottu puhdistavan verta sekä alentavan kehon tulehdustilaa.

Upea valkosipulin aromin omaava litulaukka on mahtava lisä ruokiin valkosipulin ja sipulimaista makua tuomaan. Sitä voi käyttää tuoreena, tai kuivattaa. Kuivaus tosin saattaa vähentää valkosipulin makua hiukan.

Suomen luonnoyrteistä upein nokkonen on luontomme ravinnerikkaimmista luonnoyrteistä ja todellinen ravinnepommi, sillä se sisältää

Tämä vitamiinirikas luonnonyrtti sisältää:

  • Magnesiumia
  • Rautaa
  • Kaliumia
  • Fosforia
  • Folaattia
  • Kalsiumia
  • Proteiinia
  • Ravintokuitua
  • Rasvahappoja
  • Mineraalisuoloja

Nokkonen soveltuu erinomaisesti kasvisruokailijoille, sillä se sisältää kalsiumia isoja määriä (594mg/100g). Finelin sivuita löytyy tietoa nokkosen ravintomääristä. Nokkonen sisältää myös liudan vitamiineja, kuten:

  • A-vitamiinia,
  • B-vitamiinia,
  • E-vitamiinia, 
  • K-vitamiinia

Iholle loistava ja vapaita happiradikaaleja vastaan taisteleva vitamiini on E-vitamiini, jota esimerkiksi nokkosen siemenissä on. Aivot saavat tarvittavan avun nokkosen sisältämistä rasvahapoista, joten tankkaa nokkosta sen sesonkiaikana ja varsinkin pimeän syksyn ja talven aikaan. Kerää nokkosta siis talteen – pakasta tai kuivata sitä. 🙂

”Nokkonen laskee ja normalisoi verenpainetta, tasapainoittaa verensokeria, edistää suoliston toimintaa ja pintaverenkiertoa sekä toimii diureettina, eli lisää virtsaneritystä ja imee nestettä kehosta.” Lähde: Piippo Sinikka, Villivihannekset

Lisää värejä ja uusia makuja lautaselle. Kokeile, innostu ja leiki. <3

Mieti, jos söisit monipuolisesti ja vaihtelevasti marjoja, kasviksia, hedelmiä, yrttejä – niin mauste – kuin villiyrttejäkin, ja niiden sisältämät ravinteet kulkeutuisivat kehoosi, näyttäisi se varmaankin samalta, kuin ison suurkaupungin metrokartta, jossa jokainen metroväylä edustaa ravinteiden vientiä sen tarkoitetuille asemille. Kun se saapuu pysäkille, alkaisi se tekemään ihmeitään. <3

Lähteet:

Piippo Sinikka, Elinvoimaa mausteista – kirja

Piippo Sinikka, Suomalaiset marjat kaikki metsän ja puutarhan lajit – kirja

Piippo Sinikka, Villivihannekset

Taija Soppi & Jani Somppi, Parantava ruoka – kirja

Helsinki Wildfoods – Villivihannekset, hyvinvointia kotikulmilta

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *