Ihmettelet varmaan mitä maitohorsmalla on tekemistä parsan kanssa? Siitä kerronkin hiukan alempana. 🙂

Nyt on taas ihana ihana sesonki alkamassa Suomessa siltä osin, että pian saamme pöytiimme laajemman skaalan tuoreita kotimaisia vihanneksia, yrttejä, villivihanneksia sekä marjoja. Itse ajattelin sesongin ajan ostaa niin paljon Reko-lähiruokarenkaasta tuoretta ruokaa suoraan tuottajilta, kuin suinkin vain pystyn. Suomen pitkän kylmän takia sesonki taantuu ja joudumme turvautumaan tuontitavaraan. Siksi kaappini pursuaa itsekerätyistä ja ravinteita pursuavista kuivatuista villivihanneksista sekä pakkanen täyttyy ennen talvea kaikesta mahdollisesta, jolloin ravinteiden saanti on myös pimeän ja kylmän ajan taattu.

Vaikka kaupasta voimme ostaa vihanneksia ja hedelmiä, on ne usein kerätty raakoina ja niihin on usein valeltu homeenestoaineta, etteivät ne kuljetuksen aikana homehtuisi ja säilyisivät komeina kaupassa. Se myös tarkoittaa sitä, etteivät raakoina kerätyt vihannekset ja hedelmät ole saaneet tarvittavia ravinteita, jolloin niiden hinta-laatusuhde on niin ja näin. Ostan kyllä kaupasta hedelmiä ja vihanneksia, mutta käytän niiden kanssa kaapeissa ja pakkasessa olevia villivihanneksia, jolloin tilanne tasapainoittuu ja saan myös tarvittavia ravinteita.

Nyt alkaa olemaan parsakausi sekä maitohorsmakausi. Sillä tarkoitan sitä, että pienet maitohorsmat pilkottaa maasta ja niitä voi käyttää kaupasta saatavien parsan tavoin. Niitä saat kerättyä ilmatteeksi niin paljon kuin haluat. Keräsinkin viime viikolla kotiin maitohorsman versoja jonkinverran. Laitoin ne ilmatiiviiseen pakastarasiaan, josta otan aina kourallisen, paistan voissa, maustan suolalla ja sitruunalla ja lisään kypsinä ruokaani. 🙂 NAM! Lihansyöjänä voit kääriä esimerkiksi pekonia sen ympärille, paistaa tai grillata. Pian kuitenkin pienet versot kasvavat jo suuremmiksi ja parsavaihe alkaa olemaan ohi. Sen jälkeen niitä aletaan käyttämään muilla tavoin.

Maitohorsmasta:

”Maitohorsmalla on useita kansan suussa kulkevia nimiä. Kasvia on kutsuttu rieskaruohoksi, hepohännäksi, paloruohoksi, maitiaiseksi, tuliheinäksi ja rentunruusuksi.

Keväällä maasta puskevat mureat, punertavat versot, rentunruusuparsat, ovat todellista herkkuta keitettynä tai höyrytettynä sitruunavoin ja suolan kera.

Maitohorsman lehdet sisältävät runsaasti proteiinia, karoteenia, hiven – ja kivennäisaineita, parkkiaineita, C-vitamiinia ja lima-aineita.”

Kivimetsä, Raija, Villiinnyt Villivihanneksista – Elinvoimaa ja Energiaa luonnosta – kirja

Kasvupaikat?

Tienvarsilla, avoimilla paikoilla, ratojen varsilla, hakkuualueilla, rannoilla

Palaan maitohorsmaan ja niin kutsuttuun rentunruusuun taas myöhemmin, sillä kasvia voi käyttää myös, kun se kasvaa huomattavasti pidemmäksi ja ”parsa”vaiheesta ohi. Silloin sen lehtiä voi käyttää salaattiin ja kun se alkaa kukkimaan, myös kukkia voi käyttää. 🙂 Niihin palaan, kun on se aika.

Ihanaa torstaita juuri sinulle. <3

Lähde:

Helsinki Wildfoods – Villiyrtit, hyvinvointia kotikulmilta – kirja

Kivimetsä, Raija, Villiinnyt Villivihanneksista – Elinvoimaa ja Energiaa luonnosta – kirja

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *