Me Suomalaiset olemme kovia kuluttamaan kahvia. Meillä on erikseen merkattu kahvitauot työpäivään ja usein kutsumme toisemme luoksemme kahville – välttämättä juomatta kahvia, mutta usein juomme. Kahvi on monelle aamun yksi tärkeimmistä asioista, tietenkin aamupalan lisäksi. Kahvia voi myös aamukiireessä hakea mukaan ja useat tekevätkin niin. Kahviautomaatteja on useissa työpaikoissa ja sitä saattaa moni juoda päivän aikana moniakin kuppeja. Aina kahvi ei ole ollut meille samalla tavalla saatavilla, ei varsinkaan sota-aikana, jolloin moni joutui juomaan korvikkeita:

”Sota-aikana ja sen jälkeen sanaa korvike käytettiin erityisesti kahvin korvikkeista. Suomessa vuonna 1941 kauppaan tullut kahvin korvike oli pääasiassa valmistettu rukiista, ohrasta, lantusta ja voikukan juuresta, mutta sisälsi myös noin 25 prosenttia aitoa kahvia. Vuonna 1942 tuli käyttöön myös kahvin vastike, joka ei sisältänyt aitoa kahvia lainkaan. Vastike sisälsi 85 % viljaa lopun ollessa sokerijuurikasta ja sikuria. Lähde – wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korvike

Suomessa moni tuntee pakurin sotavuosina kahvin korvikkeeksi keitetystä, niin sanotusta tikka- tai pakkulateestä. – Lähde: http://www.is.fi/ruokala/uutiset/art-2000001012799.html ”

Nykyään kahvia saa joka paikasta, kahviloita ja laadukkaita hyviä kahviloita varsinkin Helsingissä, on paljon. 🙂 Kahvilassa voi istahtaa kahvikupin äärelle, hengähtää hetken ja nauttia kahvin tarjoamasta mausta – minulle mustana kiitos. Näin maistan sen aromit, vaikken ammattilainen olekaan, niin silti maku merkitsee. En ehkä huomaa jokaista nyanssia ja vivahdetta, mutta tiedän minkälaisesta pidän.

Kahvi saa olla myös vaaleapaahtoinen, mutta ei liian hedelmäinen, enemmänkin suklainen. Tasapaino pitää säilyä ja makujen tanssia yhdessä keskenään. Tumma kahvi ei mielellään saisi olla liian sikarimainen ja savuinen, vaan enemmänkin tasapainoinen tummien makujen kanssa.

Kahvin pitää myös sopia hyvin esimerkiksi aamupalani kanssa. Aamupalan ja kahvin pitää tulla keskenään toimeen, muuten jomman kumman pitää taipua, vielä en tiedä kumman. 😀 Päivän ainoan kupin juon aamupalalla, joten sen maku todella ratkaisee.

Vietin ihanan aamupalan hyvän ystäväni kanssa El Fantissa.

Jos haluat panostaa laatukahviin, kirjasin alle hyvää ja tärkeää tietoa kuuntelemalla  Warrior Coffeen perustajan haastattelun Youtuben kautta. Muokkasin hiukan tekstin muotoa, mutta en asiatekstiä.

Onko eroa jauhetun kahvin ja papujen välillä?

Päivittäistavarakaupoissa kahvi myydään usein jauhettuna ja kun kahvipapu jauhetaan, on se kosketuksessa isomman massan kanssa ilmaa, joka taas tarkoittaa sitä, että kahvista alkaa aromit haihtumaan hyvin nopeasti. Vaikka kahvi pakattaisiin minkälaiseen vakuumipakkaukseen,alkaa siitä haihtumaan suodatinkahvikarkeudella aromeja. Silloin kahvi ei maistu enää niin hyvältä, miltä se voisi parhaimmillaan maistua ja miltä laadukas kahvi voisi maistua.

Jos sinulla on siis mahdollista, niin kannattaa ostaa kahvi papuina ja jos olet ajatellut ostaa kahvimyllyn, tee se nyt. Jauha kahvipapusi itse kotona.

Huom! Julian kommentti: Meidän kotona on pieni, hyvin helppokäyttöinen Wilfan mylly, joka mahtuu pieneenkin tilaa. Linkin takaa näet, minkälaisesta on kyse. Papujen jauhaminen voi olla osa sinun kahvihetkeäsi ja jauhaminen vie sinulta aikaa noin 10-15 sekuntia. 🙂

Vielä lisäyksenä, että jos suosit pienpaahtimoita ja ostat heiltä papujen sijaan valmiiksi jauhettuina, nostan peukun. Se on aina askel parempaan suuntaan. Olet tukenut pienyrttäjiä, eettistä viljelyä ja kestävää kehitystä.

Kuinka kauan kahvi säilyy paahtamisen jälkeen? 

Sinun on hyvä muistaa, että kahvi on tuoretuote, vaikka monesti emme niin ajattelekaan.  Lähesty sitä siis tuoretuotteena. Kahville saa antaa 2 vuoden parasta ennen – päiväyksen ja suurin osa isoista kahvimerkeistä tekeekin niin. Useat pienpaahtimot (ainakin Warrior Coffee, kenen haastattelua kuuntelin) suosittelee puolen vuoden käyttöaikaa paahtamisesta. Noin viikosta tai kuukaudesta kahteen, kahvi on parhaimmillaan. Sen jälkeen maku ja aromi alkaa vähän rauhoittumaan. 

Paahtamisesta noin neljä päivää, alkaa maku vasta tasoittumaan, tietenkin riippuen vähän kahvista. Paahtamisen jälkeen kahvista vapautuu myös hiilidioksiidia ja teille lukijoille tiedoksi, kahvipaketin pienet venttiilit, eivät ole oikeasti tehty tuoksuttelua varten – vaikka sitä voikin tehdä – vaan ne on tehty sitä varten, että hiilidioksiidi pääsee vapautumaan ja näin paketti ei turpoa ja poksahda liiallisesta hiilidioksiidista. Niiden venttiilien avulla hiilidioksiidi vapautuu kahvipaketista.

Optimiaika paahtamisen jälkeen on siis puoli vuotta. Hyvä kahvi ei ole pahaa vuodenkaan päästä. Parhaimmillaan se on kuitenkin noin 1-2kk ja sitten maku vähän rauhoittuu. Kannattaa miettiä kahvia siis tuoretuotteena ja ostaa sitä 1-2kk tarpeisiin. 

Missä kannattaa kahvia säilyttää? Jääkaapissa, pakkasessa, huoneenlämmössä? 

Kahvia ei tarvitse säilöä pakkasessa, eikä jääkaapissa. Kahvissa on rasvaa ja sen rasvan takia, säilyy parhaiten ilmatiiviissä, tummassa lasipurkissa/rasiassa, pois auringonvalolta. HUOM! Julian kommentti: tämä sama käytäntö myös oliiviöljyille tai jos käytät rypsiöljyä. Ei muovisia pulloja, eikä auringonvalossa, muutoin rasva pullossa härskiintyy sekä muovi päästää ilmaa läpi, jonka takia myös härskiintyy. Suosi tummissa laispulloissa myytäviä öljyjä.

Jos haluat säilyttää jotain erityistä kahvia, jota haluat juoda vuosienkin päästä, niin pakasta silloin, mutta silloin hyvin ja ilmatiiviiseen rasiaan/astiaan/pussiin. Ettei kahviin tartu muiden ruokien tuoksuja, esim vahvojen makulihojen, tai muiden aromien tuoksuja. 

Voit säilyttää kahvisi missä tahansa tummassa ilmatiiviissä rasiassa, pussissa, purkissa yms. Sen ei tarvitse olla kuvan mukainen tumma lasipullo välttämättä.

Mistä tunnistaa hyvälaatuisen kahvin? 

Yksi tärkeimmistä asioista on se, että löytyykö paketista paahtopäivä? Yleensä niin sanotuista huonompilaatuisista kahveista löytyy vain parasta ennen – päiväys, joka on asetettu kahteen vuoteen. Jos paketista löytyy paahtopäivämäärä tai lisätietoa kahvista, kuten: mistä päin maailmaa pavut ovat, kasvukorkeus, prosessointitapa yms – kertoo se laadusta. Luomusertifiointi kertoo taas kahvin puhtaudesta, joka liittyy viljelystapaan. Mutta jos paahtopäivämäärä löytyy ja lisätietoa mistä päin maailmaa kahvi tulee, niin ollaan jo askel eteenpäin. 🙂

Tässä paketissa näkyy: mistä päin maailmaa pavut ovat, kasvukorkeus, luomusertifiointi, missä kahvi on paahdettu, milloin se on paahdettu ja kuka sen on paahtanut.

Kyseessä Mokkapuun ranskalaispaahtoinen tumma kahvi, jonka tilasimme Slurpin kautta fiilistelykahviksi viikonloppuisin mm. parin muun hyvän kahvin lisäksi. Tämä on hyvin tumma kahvi, joten voimakas paahteisuus varmasti maistuu 😀

Miten luomukahvi eroaa normikahvista ja onko luomukahvi “normikahvia” parempaa?

Luomusertifioidut kahvit kertoo sitä, että kyseinen tila on luomuvalvonnan piirissä. Se tarkoittaa taas sitä, että silloin ei saa käyttää mitään kemiallisia torjunta-aineita. Silloin kahvi on puhtaimmillaan. Luomusertifiointi kahvipaahtimoille taas tarkoittaa sitä, että Evira valvoo kahvipaahtimoiden toimintaa, heillä on kirjanpito kaikesta, paahtimot tietävät mistä kahvit tulee, kuka ne on myynyt, tietää useassa tapauksessa viljelijän tai ns. co-operativen, eli sen kuka hankkii viljelijöiltä pavut/kahvit.

Näin ketju ja toiminta on hyvin läpinäkyvää koko ajan ja osapuolet ovat tietoisia mistä raaka-aine tulee. Eikä näin ollen viljelyssä käytetä kemiallisia torjunta-aineita, eikä kahvinpaahdossa lisätä mitään ylimääräisiä myrkkyjä. Pienpaahtimot, ketkä valitsee luomusertifioidut kahvit, voivat seurata tilojen toimintaa paljon helpommin. 

Miten hinta? Kannattaako maksaa kahvista? Mikä siinä maksaa? 

Moni saattaa juoda kahvia miettimättä sen enempää, mitä sen takana tapahtuu. Onko kahvi alkuunkaan eettisesti tuotettu, onko kahvin kasvatuksessa käytetty kemiallisia torjunta-aineita yms.

On hyvä muistaa, kun kahvi on halpaa kaupassa ja tämä sama pätee mihin tahansa ruokaan/raaka-aineeseen, niin mitä jää käteen tuottajalle kaikkien välikäsien jälkeen? Siinä kärsii eniten viljelijä. Pienpaahtimoilla kahvin hinnasta jopa 70% tulee suoraan raaka-aineen hinnasta, eikä välikäsien kautta, niin kuin usein tapahtuu isoissa paahtimoissa. Pörssit säätelevät kahvin hintaa, samoin kuin kullan ja öljyn hintaa.

Tällä hetkellä kahviviljely ei ole kestävällä pohjalla ja seuraavien kymmenien vuosien aikana, saattaa laadukkaan arabica kahvilajin olostuhteet tulla kutistumaan entisestään. Voi olla, että tulevien sukupolvien kahvit saattavat maksaa entistä enemmän, jos kahvi tulisi harvinaistumaan. 

Mut saa super hyvälle mielelle, kun laatukahvia löytyy myös normaaleista ruokakaupoista, mistä kuvan kahvit bongasin. 🙂

Siinä olisi sinulle rakas lukija muutamaan kysymykseen vastaukset. 🙂 Toivottavasti sait uusia oivalluksia ja uutta tietoa arkeesi. <3

Sen haluan vielä sanoa, että valinnoilla on merkitystä. Aina ei välttämättä pysty kaikkia ruokia ja elintarvikkeita ostamaan luomuna ja niitä kalliimpia vaihtoehtoja, mutta askel kerrallaan jokainen voi löytää oman tapansa valinnoilleen. Valitsemalla eettisesti tuotettua ja puhtaasti kasvatettua, autat sen tuotteen takana olevia pienyrttäjiä, tuottajia ja rakasta luontoamme, mistä kaikki ruokamme tulevat. Kehosi myös kiittää puhtaasta valinnasta ruhtinaallisesti.

PS. Olemme poikaystäväni kanssa matkustamassa vuodenvaihteessa pariksi viikoksia ulkomaille ja yksi asia mitä matkalla olisi kiva tehdä, olisi mennä tutustumaan kahvitilalle. Jos satut tietämään erityisen hyvän paikan, minne voi mennä tutustumaan ja oppimaan kahvista, niin vinkkaa. Matkan määränpäätä ei olla vielä päätetty, joten saat vinkata mistä päin maailmaa tahansa. Vinkit otetaan riemulla joka tapauksessa vastaan. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *